FI – Yhteiskuntaoppi

14.3.2018 Koe on kaksiosainen. Osassa I on kuusi 20 pisteen tehtävää ja osassa II kolme 30 pisteen tehtävää. Saat vastata enintään 5 tehtävään. Näistä tehtävistä enintään 2 saa olla osasta II. Kokeen maksimipistemäärä on 120. Sen saavuttaminen edellyttää, että vastaat 2:een II-osan tehtävään. Vastauksiin ei ole mahdollista liittää kuvakaappauksia. Älä jätä mitään merkintöjä sellaisen tehtävän vastaukselle varattuun tilaan, jota et halua jättää arvosteltavaksi. OSA I 20 p. tehtävät. Vastaa 3–5 tehtävään. 1. Kansalaisuus (aineistona videokatkelma) 2. Suomalaispankkien myöntämät asuntolainat (ei aineistoa) 3. Euroopan unionin budjetti (ei aineistoa) 4. Työttömyysasteet eri ikäryhmissä (aineistona kuvio) 5. Omaisuuden jako (ei aineistoa) 6. Rikoksen määräytyminen (ei aineistoa) OSA II 30 p. tehtävät. Vastaa 0–2 tehtävään. 7. Kotitalouksien kulutusmenot (aineistona kuvio) 8. Eurovaaliehdokkaiden näkemykset Euroopan unionin ulkopolitiikasta ja roolista maailmanpolitiikassa (aineistona kaavio ja kaksi tekstikatkelmaa) 9. Välitön ja välillinen demokratia (aineistona tekstikatkelma) Voit avata tehtäviin liittyvät aineistot tästä linkistä erilliseen välilehteen. Myös tehtävänantojen yhteydessä on suorat linkit aineistoihin.

OSA I Vastaa 3–5 tehtävään.
1 Kansalaisuus (20 p.) Aineisto: 1.A Videokatkelma: Mikä on parasta EU-kansalaisuudessa?
1.1 Mitä Suomen kansalaisuudella tarkoitetaan, ja miten sen voi saada? (10 p.) (10 p)
tallennettu
1.2 Vertaile videokatkelmassa (aineisto 1.A) esitettyjä näkemyksiä Euroopan unionin kansalaisuuden tarjoamista eduista ja arvioi näkemyksiä kriittisesti. (10 p.) (10 p)
tallennettu
2 Suomalaispankkien myöntämät asuntolainat (20 p.) Erittele, mitkä tekijät vaikuttavat suomalaispankkien myöntämien asuntolainojen korkoihin. (20 p)
tallennettu
3 Euroopan unionin budjetti (20 p.) Mistä Euroopan unionin budjetti muodostuu, ja miten sen avulla vaikutetaan Euroopan eri alueiden rakenteelliseen kehitykseen? (20 p)
tallennettu
4 Työttömyysasteet eri ikäryhmissä (20 p.) Kuvio (aineisto 4.A) kertoo työttömyysasteen eri ikäryhmissä Suomessa vuosina 1992–2014. Aineisto: 4.A Kuvio: Työttömyysasteet iän mukaan vuosina 1992–2014, prosentteina
4.1 Tarkastele kuvion (aineisto 4.A) pohjalta eri ikäryhmien työttömyyden kehitystä. (8 p.) (8 p)
tallennettu
4.2 Erittele syitä, miksi työttömyydessä ja työttömyyskehityksessä (aineisto 4.A) on ollut ikäryhmittäisiä eroja. (12 p.) (12 p)
tallennettu
5 Omaisuuden jako (20 p.) Mikko ja Johanna elävät avioliitossa, ja heillä on kaksi täysi-ikäistä lasta. Mikolla on lisäksi yksi lapsi aiemmasta avioliitosta. Mikon omaisuuden arvo on 100 000 euroa ja Johannan omaisuuden arvo 10 000 euroa. Aviopari asuu vuokra-asunnossa, eikä kummallakaan ole velkaa. Mikolla ja Johannalla ei myöskään ole avioehto­sopimusta, mutta he ovat tehneet keskenään testamentin, jonka mukaan he perivät toisensa, jos puoliso kuolee. Miten omaisuus jaetaan, ja minkälaisia oikeudellisia seikkoja jaossa täytyy ottaa huomioon, jos Mikko kuolee ennen Johannaa? (20 p)
tallennettu
6 Rikoksen määräytyminen (20 p.) Miten rikos määräytyy Suomen lain mukaan, ja millä perusteilla rikoksesta voidaan jättää rankaisematta? (20 p)
tallennettu

OSA II Vastaa 0–2 tehtävään.
7 Kotitalouksien kulutusmenot (30 p.) Kuvio (aineisto 7.A) esittää yksityisten kulutusmenojen rakenteen muutoksen Suomessa vuosina 1975–2014. Luvut kertovat, kuinka monta prosenttia kotitalouksien menoista käytettiin eri tarkoituksiin. Aineisto: 7.A Kuvio: Eri tarkoituksiin käytetyt yksityiset kulutusmenot prosentteina kaikista yksityisistä kulutusmenoista
7.1 Minkä kulutusmenojen suhteellinen osuus kasvoi vuosina 1975–2014, minkä taas pieneni (aineisto 7.A)? (4 p.) (4 p)
tallennettu
7.2 Erittele, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet kuviossa (aineisto 7.A) näkyvään kehitykseen. (10 p.) (10 p)
tallennettu
7.3 Pohdi, miksi seuraavien kotitaloustyyppien kulutusmenojen rakenteet yleensä poikkeavat toisistaan: − kahden nuoren aikuisen ja alle kouluikäisen lapsen kotitalous − kahden työssäkäyvän keski-ikäisen kaupunkilaisen kotitalous − yhden hengen eläkeläistalous (16 p.) (16 p)
tallennettu
8 Eurovaaliehdokkaiden näkemykset Euroopan unionin ulkopolitiikasta ja roolista maailmanpolitiikassa (30 p.) Kaavio (aineisto 8.A) esittää verkkolehti Uuden Suomen eurovaaliehdokkaille tekemän vaalikyselyn tulokset keväältä 2014. Tekstikatkelmat (aineistot 8.B ja 8.C) käsittelevät Euroopan unionin ulkopolitiikkaa ja unionin roolia maailmanpolitiikassa. Aineisto: 8.A Kaavio: Verkkolehti Uuden Suomen vaalikysely eurovaaliehdokkaille keväällä 2014 8.B Tekstikatkelma: Suomen ulkoasiainministeriön tulevaisuusraportti Ulkopolitiikka 2020 8.C Tekstikatkelma: Ulkopoliittisen instituutin tutkija Kristi Raik
8.1 Erittele kaavion (aineisto 8.A) perusteella, minkälaisia eroja Suomen eurovaaliehdokkaiden välillä on suhtautumisessa Euroopan unionin yhteiseen ulkopolitiikkaan. Pohdi myös, mistä erot johtuvat. (6 p.) (6 p)
tallennettu
8.2 Vertaile Suomen ulkoasiainministeriön ja Kristi Raikin näkemyksiä Euroopan unionin ulkopolitiikasta ja unionin roolista globaalissa maailmassa (aineistot 8.B ja 8.C). (12 p.) (12 p)
tallennettu
8.3 Miten Euroopan unioni on harjoittanut ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa? Arvioi myös, miten se on onnistunut tehtävässään. (12 p.) (12 p)
tallennettu
9 Välitön ja välillinen demokratia (30 p.) Aineisto: 9.A Tekstikatkelma: Walter Lippmann, The Phantom Public
9.1 Mitä demokratialla tarkoitetaan? (6 p.) (6 p)
tallennettu
9.2 Tarkastele välittömän ja välillisen demokratian eroja. (12 p.) (12 p)
tallennettu
9.3 Miten Walter Lippmannin tekstikatkelmassa (aineisto 9.A) mainitsemia ongelmia on pyritty ratkomaan nykyisissä välittömään ja välilliseen demokratiaan perustuvissa poliittisissa järjestelmissä? (12 p.) (12 p)
tallennettu

Tarkista, että vastasit oikeaan määrään tehtäviä. Älä jätä mitään merkintöjä sellaisen tehtävän vastaukselle varattuun tilaan, jota et halua jättää arvosteltavaksi.