FI – Historia

21.3.2018 Koe on kaksiosainen. Osassa I on kuusi 20 pisteen tehtävää ja osassa II kolme 30 pisteen tehtävää. Saat vastata enintään 5 tehtävään. Näistä tehtävistä enintään 2 saa olla osasta II. Kokeen maksimipistemäärä on 120. Sen saavuttaminen edellyttää, että vastaat kahteen osan II tehtävään. Vastauksiin ei ole mahdollista liittää kuvakaappauksia. Älä jätä mitään merkintöjä sellaisen tehtävän vastaukselle varattuun tilaan, jota et halua jättää arvosteltavaksi. OSA I 20 p. tehtävät. Vastaa 3–5 tehtävään. 1. Feodaaliyhteiskunta (ei aineistoa) 2. Kansainliitto (aineistona pilapiirros) 3. Suomen ja Saksan välinen kauppa (aineistona taulukko) 4. Nuorisokulttuuri (aineistona kaksi kuvaa) 5. Sääty-yhteiskunta Suomessa (ei aineistoa) 6. Yhdysvaltojen asuttaminen (aineistona kuva) OSA II 30 p. tehtävät. Vastaa 0–2 tehtävään. 7. Väkiluvun kehitys (aineistona tilastokuvio ja tekstikatkelma) 8. Euroopan turvallisuus ja ETYK 1975 (aineistona kolme tekstikatkelmaa ja videokatkelma) 9. Suomen asema toisen maailmansodan aikana (aineistona neljä tekstikatkelmaa) Voit avata tehtäviin liittyvät aineistot tästä linkistä erilliseen välilehteen. Myös tehtävänantojen yhteydessä on suorat linkit aineistoihin.

OSA I Vastaa 3–5 tehtävään. Saat vastata osien I ja II tehtävistä yhteensä enintään 5:een.
1 Feodaaliyhteiskunta (20 p.) Millä tavoin feodaaliyhteiskunta syntyi Euroopassa, mitkä olivat sen keskeiset piirteet, ja miksi se sittemmin hajosi? (20 p)
tallennettu
2 Kansainliitto (20 p.) Pilapiirroksessa (aineisto 2.A) kuvataan Kansainliittoa vuonna 1920. Aineisto:
2.A Pilapiirros: Pilapiirros Punch-lehdestä
2.1 Pilapiirroksessa (aineisto 2.A) jänikseksi kuvattu Kansainliitto (League of Nations) katsoo kansainvälisiä kiistoja (International Strife) kuvaavaa käärmettä ja toteaa: ”Koska hyökkäysvarustukseni on käytännössä olematon, minun on hurmattava hänet katseeni voimalla.” Tulkitse piirroksen sanomaa. (6 p.) (6 p)
tallennettu
2.2 Toinen maailmansota syttyi vuonna 1939. Pohdi, miksi Kansainliitto ei onnistunut tehtävässään rauhan säilyttäjänä. (14 p.) (14 p)
tallennettu
3 Suomen ja Saksan välinen kauppa (20 p.) Taulukossa (aineisto 3.A) kuvataan Suomen ja Saksan välistä kauppaa vuodesta 1925 vuoteen 1952. Taulukko kertoo Saksan ja Suomen välisen kaupan tuonnin ja viennin arvon miljoonissa Yhdysvaltain dollareissa (sarakkeessa Milj. USD) sekä Saksan prosenttiosuuden Suomen kokonaistuonnista ja -viennistä. Aineisto: 3.A Taulukko: Suomen ja Saksan välinen kauppa 1925–1952
3.1 Minkälaisia merkittäviä vaihteluita taulukossa (aineisto 3.A) voidaan havaita? (8 p.) (8 p)
tallennettu
3.2 Mitkä tekijät selittävät taulukossa (aineisto 3.A) näkyviä kaupankäynnin vaihteluita? (12 p.) (12 p)
tallennettu
4 Nuorisokulttuuri (20 p.) Pohdi kuvia (aineistot 4.A ja 4.B) hyödyntäen, mitkä tekijät vaikuttivat nuorisokulttuurin syntyyn toisen maailmansodan jälkeen ja millaisia muotoja nuorisokulttuuri sai 1900-luvun jälkipuoliskolla. Aineisto: 4.A Kuva: Nuorisoa lähdössä kohti Woodstock-festivaalia 1969 4.B Kuva: Rokkarit moottoripyörineen Yhdysvalloissa 1950-luvun lopussa (20 p)
tallennettu
5 Sääty-yhteiskunta Suomessa (20 p.) Erittele Suomen sääty-yhteiskunnan rakennetta ennen autonomian aikaa. (20 p)
tallennettu
6 Yhdysvaltojen asuttaminen (20 p.) Kuvassa (aineisto 6.A) on yhdysvaltalaisen taiteilijan John Gastin maalaus American Progress (”Amerikan edistys”) vuodelta 1872. Aineisto: 6.A Kuva: American Progress
6.1 Erittele, minkälaisen kuvan maalaus (aineisto 6.A) antaa Yhdysvaltain asuttamisesta. (8 p.) (8 p)
tallennettu
6.2 Tarkastele valkoisen väestön ja alkuperäiskansojen kohtaamiseen liittyneitä ongelmia 1800–1900-lukujen Yhdysvalloissa. Miten näitä ongelmia pyrittiin ratkomaan ja millaisin seurauksin? (12 p.) (12 p)
tallennettu

OSA II Vastaa 0–2 tehtävään. Saat vastata osien I ja II tehtävistä yhteensä enintään 5:een.
7 Väkiluvun kehitys (30 p.) Tilastokuvio (aineisto 7.A) ja tekstikatkelma (aineisto 7.B) liittyvät väestönkasvuun. Tilastokuvio (aineisto 7.A) kuvaa maapallon eräiden alueiden väkiluvun kehitystä vuodesta 1500 vuoteen 2000. Tekstikatkelmassa (aineisto 7.B) siteerattu Thomas Malthus (1766–1833) kehitti teorian väestönkasvusta. Aineisto: 7.A Tilastokuvio: Väestönkasvu viimeisten 500 vuoden aikana 7.B Tekstikatkelma: Thomas Malthus
7.1 Mitä merkittäviä muutoksia eri alueiden väkiluvun kehityksessä on tapahtunut vuodesta 1500 vuoteen 2000 (aineisto 7.A)? (10 p.) (10 p)
tallennettu
7.2 Mitkä seikat selittävät väkiluvun kehityksessä tapahtuneita muutoksia vuodesta 1500 vuoteen 2000 (aineisto 7.A)? (10 p.) (10 p)
tallennettu
7.3 Pohdi, pitääkö Malthusin esittämä väite väestönkasvun kehittymisestä (aineisto 7.B) paikkansa tilastokuvion (aineisto 7.A) perusteella. (10 p.) (10 p)
tallennettu
8 Euroopan turvallisuus ja ETYK 1975 (30 p.) Helsingissä järjestettiin useiden vuosien valmistelun jälkeen 30.7.–1.8.1975 Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokous (ETYK). Kolme tekstikatkelmaa (aineistot 8.A, 8.B ja 8.C) ja videokatkelma (aineisto 8.D) käsittelevät Helsingin ETY-kokousta. Aineisto: 8.A Tekstikatkelma: CIA:n raportti 8.B Tekstikatkelma: Reinhard Gehlenin muistelmat 8.C Tekstikatkelma: Tasavallan presidentti Urho Kekkosen lausunto 8.D Videokatkelma: MTV:n koostama dokumentti vuoden 1975 ETY-kokouksesta
8.1 Vertaile tekstikatkelmien (aineistot 8.A, 8.B ja 8.C) tulkintoja ETY-kokouksen päämääristä. (10 p.) (10 p)
tallennettu
8.2 Pohdi, miten videokatkelmassa (aineisto 8.D) kuvataan kokouksen tunnelmaa ja sen saavutuksia. (8 p.) (8 p)
tallennettu
8.3 Miten ETY-kokous vaikutti Euroopan poliittiseen tilanteeseen 1980-luvun loppuun saakka? (12 p.) (12 p)
tallennettu
9 Suomen asema toisen maailmansodan aikana (30 p.) Neljä tekstikatkelmaa (aineistot 9.A–9.D) käsittelevät Suomen asemaa toisen maailmansodan aikana. Aineisto: 9.A Tekstikatkelma: Wipert von Blücher 9.B Tekstikatkelma: Eino Jutikkala 9.C Tekstikatkelma: Jukka Seppinen 9.D Tekstikatkelma: Oula Silvennoinen
9.1 Vertaile tekstikatkelmien (aineistot 9.A–9.D) näkemyksiä Suomen asemasta toisen maailmansodan aikana. (8 p.) (8 p)
tallennettu
9.2 Pohdi, mistä tekstikatkelmien (aineistot 9.A–9.D) erot johtuvat. (10 p.) (10 p)
tallennettu
9.3 Erittele Suomen asemaa jatkosodan aikana. Millä perusteilla Suomen voisi katsoa käyneen erillissotaa, ja mitkä seikat puolestaan puoltaisivat näkemystä Suomen liittosuhteesta Saksan kanssa? (12 p.) (12 p)
tallennettu

Tarkista, että vastasit oikeaan määrään tehtäviä. Älä jätä mitään merkintöjä sellaisen tehtävän vastaukselle varattuun tilaan, jota et halua jättää arvosteltavaksi.