Vastustuskyky paranee. Stressi vähenee. Masennusoireet helpottavat. Verenpaine laskee. Kaikki tämä mindfulnessin avulla.
Kuulostaako liian hyvältä ollakseen totta? Totta se silti on, tutkimukset sanovat. Mindfulness-meditaatio tepsii moneen vaivaan.
Tiedemaailma on viime vuosina kiinnostunut mindfulnessin terveysvaikutuksista aivan uudella tavalla. Kun vuosituhannen vaihteessa mindfulness-tutkimuksia tehtiin kymmenisen kappaletta vuodessa, viime vuonna niitä tehtiin huimat 674.
”Kroonisen kivun, ahdistus- ja masennusoireiden sekä toistuvan masennuksen lievittymisestä ja immuniteetin kohentumisesta on vankkaa näyttöä”, erikoislääkäri ja nuorisopsykiatrisen epidemiologian dosentti Anu Raevuori kirjoittaa Duodecim-lehdessä.
Mitä se käytännössä vaatii ihmiseltä? Kuinka usein mindfulness-harjoituksia täytyy tehdä?
”Vaikutukset näkyvät nopeasti, jo muutamassa viikossa. Mutta se vaatii aktiivista harjoittamista: tutkimuksissa harjoitteita on tehty 5–6 kertaa viikossa, 45 minuuttia kerrallaan”, Raevuori kertoo Helsingin Sanomille.
Mindfulnessia voisikin Raevuoren mukaan verrata kuntoiluun. Tuloksia tulee, kun jaksaa harjoitella. Ja kuten kuntoilussa, tulosten ylläpitäminen vaatii jatkuvaa harjoittelua.
Vaikka monet tutkimukset on tehty sairauksien parissa, myös perusterveet hyötyvät Raevuoren mukaan mindfulnessista monilla tavoin: ”Stressi helpottuu ja suhde stressiin muuttuu, kun autonomisen hermoston reaktiot stressitilanteissa muuttuvat. Myös immuniteetin kohentuminen on todettu perusterveillä”, Raevuori kertoo.
– –
Mindfulnessin avulla on mahdollista kohdata arkisia tunteita.
”Saatamme esimerkiksi olla surullisia tai soimata itseämme ilman selkeää syytä. Mindfulness auttaa käsittelemään näitä tunteita: huomaamme, että koemme nyt itsemme surulliseksi, mutta emme lähde suruun mukaan. Näin surun kokemus lievenee.”
Harjoittelu auttaa myös monissa sairauksissa. Lievissä ja keskivaikeissa masennuksissa mindfulnessin vaikutukset ovat suunnilleen samansuuruisia kuin masennuslääkkeillä. Sydän- ja verisuonitautipotilailla taas on havaittu verenpaineen laskua. Krooninen kipukin helpottaa.
”Myös suhde kipuun muuttuu. Mindfulnessissa ollaan kivun äärellä. Ihminen voi huomata, että kipu ei olekaan koko ajan niin paha, vaan se voi vaihdella päivästä toiseen. Kyky olla kivun kanssa voikin olla parempi kuin mitä ihminen on pelännyt. Joskus osa kivusta onkin voinut olla pelkoa ja ahdistusta.”
Mindfulnessilla tarkoitetaan tietoista läsnäoloa. Harjoituksissa harjoitellaan olemaan nykyhetkessä, tietoisena siitä, mitä juuri nyt on. Apuna käytetään esimerkiksi oman hengityksen tai kehon tuntemusten huomioimista.
On kuitenkin joitakin elämäntilanteita, jolloin Raevuori ei suosittele mindfulnessia.
”Jos ihmisellä on esimerkiksi akuutti elämänkriisi, kuten läheisen kuolema tai ero, mindfulness voi olla liian vaikeaa. Kriisissä on muutenkin vaativaa pysähtyä tunteiden äärelle.”
Muutenkin ahdistus saattaa Raevuoren mukaan voimistua mindfulness-harjoittelun alussa. Sama koskee usein vaikkapa lääkehoitoa tai psykoterapiaa. Alussa tuntuu ahdistavammalta, kun mennään kipua päin.
Helpotus tulee vähän myöhemmin.
| Interventioryhmä | Verrokkiryhmä |
|---|---|
| Kaikki 25 koulua, joissa käytetään FRIENDS-ohjelmaa, osallistuivat tutkimukseen. 2 koulua putosi tutkimuksesta tutkimuksen aikana. | Verrokkikouluja kutsuttiin Amsterdamista mukaan 241, näistä 21 suostui osallistumaan. 4 koulua putosi tutkimuksesta tutkimusaikana. |
| Lapset, joilla oli paljon itsearvioituja ahdistus- ja masennusoireita kyselylomakkeessa, osallistuivat interventioon. Koulusta riippuen heitä oli 7–32 %. 2,1 % näistä lapsista ei kuitenkaan halunnut osallistua tutkimukseen. |
Verrokkikoulussa ei järjestetty interventiota. Verrokkilapsiksi valittiin ne, joilla paljon masennus- ja ahdistusoireita kyselylomakkeessa. Koulusta riippuen heitä oli 8–36 %. 6,9 % näistä lapsista ei kuitenkaan halunnut osallistua tutkimukseen. Verrokkilapset olivat samanlaisia kuin interventioryhmän lapset iältään, sukupuoleltaan ja etniseltä taustaltaan, mutta heidän asuinpaikkansa keskimääräinen koulutus- ja tulotaso oli heikompi kuin interventioryhmässä. |
| 79 % lapsista täytti 6 kuukauden kuluttua seurantakyselyn ahdistus- ja masennusoireista, ja 74 % täytti samaan kyselyn 12 kuukauden kuluttua. | 56 % lapsista täytti 6 kuukauden kuluttua seurantakyselyn ahdistus- ja masennusoireista, ja 55 % täytti saman kyselyn 12 kuukauden kuluttua. |
Pekingin EE City on opettavainen huvipuisto, jossa lapset tutustuvat eri työtehtäviin. Erilaisia puoteja, palveluja ja viranomaisia on kaikkiaan 84 – yhden päivän aikana lapsi ehtii yleensä kokeilla keskimäärin viittä tai kuutta roolia. Yksi roolipeli kestää puolisen tuntia. Samankaltaisia paikkoja on joka puolella maailmaa: Etelä-Koreassa, Japanissa, Meksikossa, Dubaissa ja Britanniassa. Ne kasvattavat suosiotaan jatkuvasti, koska niillä on kasvatuksellisia tavoitteita. Kaupungissa oppii odottamaan, sillä lapset eivät voi varata työpaikkoja etukäteen. Toimitilojen edessä on numeroituja muovijakkaroita, joilla istumalla saa työvuoron. ”Jonottaminen on osa aikuiseksi kasvamista”, lukee seinään kiinnitetyssä lapussa.
Seitsemänvuotias Zhang Tianqi harjoitteli lentämistä simulaattorilla ennen ”oikeaan ohjaamoon” astumista. |
Viisivuotias Shi Shuhan ja nelivuotias Shi Shuhe kävivät kansan vapautusarmeijan lasten kaupungissa. He oppivat pakkaamaan repun ja marssimaan. |
Li Yichengille suklaatehtaan työvuoro oli jo päivän kolmas. |
Hu Jiarong tutki potilasta lääkärin työvuorossa tiistaina Pekingissä. Työpaikat on rakennettu näyttämään mahdollisimman aidoilta, mutta ne on tehty lasten mittoihin. |