Kiinan valtiollinen televisio lähetti keskiviikkona kuvaa ensimmäisen junan lähdöstä Pe­kingistä kohti etelää. Juna matkaa 2 300 kilometrin päähän Guangzhoun talous­keskuk­seen 300 kilo­metrin keski­nopeudella.

Reitin ensimmäinen juna lähti matkaan 26. joulukuuta, koska se on edes­menneen kommu­nisti­johtaja Mao Zedongin syntymäpäivä.

Suuri osa nyt vihitystä reitistä oli jo luotijunakelpoista. Yhteyden avaamisen mahdollisti Zhengzhou-Peking-osuuden valmistuminen. Kun junamatka Pekingistä Guangzhouhun kesti aiemmin 22 tuntia, sujuu se nyt kolmasosassa aiemmasta.

Kiina otti ensimmäiset luotijunat käyttöön vuonna 2004. Verkon laajentumistahti on ollut rivakka: jo vuonna 2010 nopeiden junien käyttöön kelpaavaa rataa oli yli 8 000 kilometriä, eniten maailmassa. Määrä on vielä tarkoitus kaksinkertaistaa vuoteen 2020 mennessä.

Täysin moitteetta rakennusprojekti ei ole sujunut. Turvallisuusongelmat ja väärin­käytökset huipentuivat vuonna 2011 sattuneeseen kahden luotijunan törmäykseen, jossa kuoli 40 ihmistä. Kiinan viranomaiset vakuuttavat työskennelleensä viime aikoina ankarasti kohen­taakseen rautatie­liikenteen turvallisuutta.

Vaikka Harrisburgissa täytyy ikkunat sulkea,
voi Suomessa aina huoletta kulkea.
Harrisburg on jossain toisella planeetalla.
Ei sellaista voi sattua
koivun ja tähden alla.

Voiko täydellisyyttä olla olemassa missään muodossa?
Totta toki, muun muassa Olkiluodossa.
Ei mikään oo niin viisas kuin insinööri.
On täydellisiä
joka nippeli ja rööri.

Uraani halkeaa
ja tuottaa lamppuun valkeaa,
mutta millään muilla mailla
kuin Suomella se ei oo riskiä vailla.

On erehtymättömyyttä meillä melko valikoima,
on UKK, YYA sekä Imatran Voima.
Ei mikään vaara meidän kuvioihin mahdu,
jollei sitten Kiinassa
Suomi-ilmiötä tapahdu.

Uraani halkeaa
ja tuottaa lamppuun valkeaa,
mutta millään muilla mailla
kuin Suomella se ei oo riskiä vailla.